Koiramme

Meillä on kotona yksi walesinspringerspanieli, narttu Tatsi (Otterox Royal Touch, s. 25.9.2010). Punahongan ensimmäisestä pentueesta (s. 9.6.2015) sijoitimme kaksi narttua: Tatsin tyttäret Ninnin (Punahongan Ilmiliekki) ja Mannan (Punahongan Ilo Orleans).

Tatsi syntyi Otterox-kennelissä Ruotsissa syksyllä 2010. Olin puolta vuotta aiemmin ihastunut sen äitiin Vandaan (Freckles Valerie Loveland) ja päättänyt haluavani pennun juuri Vandan pentueesta. Tatsin isä Hugo (Freckles Royal King) on Vandan tavoin Tina Hedberg-Johanssonin omistuksessa. Tatsi on luonteeltaan tulisieluinen saalistaja, synnynnäinen tavaroiden suussa kanniskelija ja intohimoinen uimari. Tatsi rakastaa lähes kaikkia ihmisiä varauksetta ja pääsääntöisesti myös muita koiria. Taipumuskokeen se suoritti vuoden iässä. Metsästyskoulutuksessa, jossa olen Tatsin kanssa ollut harmillisen vähän, se on toiminut kivasti ja potentiaalia vaikuttaa olevan. Harvoista näyttelyistään se on parhaimmillaan saanut ERIn. Tatsi MH-luonnekuvattiin kaksivuotiaana ja sillä todettiin silloin paineistumista yllättävissä kovaäänisissä tilanteissa. Uskon että MH-tulokseen osaltaan vaikutti Tatsin liiallinen riippuvuus isoveli Jebusta - se ei ollut henkisesti yhtä itsenäinen kuin Jebu vastaavassa iässä. Totta on, että Tatsi on esimerkiksi edesmennyttä Jebu-walesiamme ääniherkempi. Sen sopiva rämäpäisyys, iloisuus ja asioihin heittäytyminen ovat kuitenkin piirteitä, joita yhä ihastelen ja jotka tekevät sen todella mukavaksi harrastuskoiraksi. Tatsin kanssa on viime aikoina harrastettu tokoa ja rallytokoa.

Sekä Ninni että Manna ovat Tatsin ensimmäisestä ja todennäköisesti myös viimeisestä pentueesta (Punahongan I-pentue). Ne molemmat osoittivat jo pikkupentuina erityistä intoa yhteistyöhön ihmisen kanssa, minkä pentutestikin vahvisti. Lisäksi molemmilla on alusta saakka ollut nähtävissä tavaroiden kantamistaipumusta sekä sopivaa luonteen sähäkkyyttä. Ninni asuu Helsingissä ja Manna Turussa. Ninni on läpäissyt spanielien taipumuskokeen, ja lähitulevaisuudessa sitä on tarkoitus käyttää näyttelyssä. Mannalla on jo näyttelystä EH. Se harrastaa rauniopelastusta ja koiratanssia.

Mannan ensimmäinen joulu (6,5 kk). Kuva Hanne Tuulos.

Punahongan Ilo Orleans "Manna" 8 viikon iässä. Kuva Hanne Tuulos.

Punahongan Ilmiliekki "Ninni" seitsemän kuukauden iässä.

Kahdeksanviikkoinen Ninni.

Muistoissa

Jebu kaksivuotiaana.

Ensimmäinen koirani oli walesinspringerspanielituros Jebu (Serennog Alinio, s. 26.6.2008 k. 23.12.2015). Jebu oli luonteeltaan harkitseva, iloinen, utelias, älykäs ja rauhallinen. Rämäpäisyyden sijasta se panosti ongelmanratkaisutaitoihin. Se oli arjessa helppo koira, jonka saattoi ottaa mukaan lähes minne tahansa. Harrastamismielessä Jebu oli hiukan haastava, koska sen tyynen ulkokuoren sisällä piili itsepäinen lonely-rider ja motivoiminenkin oli hankalaa (mutta agilityssä se syttyi!). Tavallaan Jebun älykkyys ja rauhallisuus estivät sitä heittäytymästä asioihin, millä oli sekä hyvät että huonot puolensa. MH-luonnekuvauksessa Jebu todettiin yllätyksistä ja peloista nopeasti yli pääseväksi koiraksi. Se ei reagoinut koviinkaan ääniin. Jebu suoritti myös LTE-luonnetestin tuloksella +110 ja läpäisi spanielien taipumuskokeen. Sillä oli näyttelyistä kaksi sertiä ja mejästä AVO3-tulos. Jebulla on kaksi jälkeläistä (e. Twitters Big Peach Puff). Se kastroitiin vuonna 2013. Jebu eli perusterveenä koirana seitsemän vuoden ikään saakka. Loppuvuonna 2015 sillä ilmeni oireita, joiden syyksi paljastui pitkälle edennyt, todennäköisesti jo etäpesäkkeitä keskushermostoon muodostanut lymfooma. Samassa yhteydessä todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Päällepäin näkyvää oireilua kesti 1,5 viikkoa. Diagnoosi johti koiran lopettamiseen.